(Ngc224 & IC434) (Hevosenpää sumu)

Hevosenpääsumu on Orionin tähtikuviossa oleva pimeän sumun osa. Tämä sumu tunnetaan myös nimillä Barnard 33 tai IC 434. Hevosenpääsumu tunnistettiin Harvardissa 1888. Sumun taustalla on punertavaa vetykaasua. Sumussa näkyy vasta muodostuvia tähtiä oransseina täplinä.

Pitipä tätä vinguttaa uudestaan, oli niin tuulinen keli että ei voinut kuvata kuin putki matalana, pakettiauton kylkeen liimattuna. Projekti jatkuu. Nyt on 4 tuntia kasassa ja reunat on ihan ruvella koska jalustan seuranta heittää kuvien välissä, osa alueista, tässä tapauksessa reunat, saavat vähemmän valotusta. Jussi Koponen.

Tunti kertynyt tähän mennessä melkein kelvollisia valotuksia lähigalaksistamme ja tältä se nyt näyttää. Scopos 400/66 ja Canon 500d. Yksittäiset valotukset 30-120s väliltä. Kuvan käsittelyn kanssa taas yllättäen suuria ongelmia. Pinottu Deepskystackerilla, käsitelty Iriksellä ja viimeistely Paint.net. Kuvaaja Hänninen.

Wikipedia kertoo, että Andromedan galaksi eli Messier 31 on Andromedan tähdistössä sijaitseva Sb-tyyppinen kierteisgalaksi. Se on meitä lähinnä oleva suuri galaksi ja samalla myös pohjoisen tähtitaivaan kirkkain. Se kuuluu yhdessä Linnunradan kanssa noin 30 galaksin muodostamaan Paikallisryhmään, jonka suurimmat jäsenet ovat juuri kyseiset kaksi galaksia.

Kuvaaja Jussi Koponen

Wikipedia kertoo, että Aurinko on tyypillinen tähti, jolla ei ilmeisesti ole mitään poikkeuksellisia ominaisuuksia.^[2] Auringon perinteisiä suomalaisia nimiä ovat myös Päivä, Päivyt ja Päivänkehrä.^[3] Suurella alkukirjaimella kirjoitettaessa Aurinko on erisnimi omalle tähdellemme lähinnä tähtitieteessä, mutta pienellä kirjoitetaan aurinko jokapäiväisessä kielenkäytössä. Aurinko kiertää muiden Linnunrataan kuuluvien tähtien tavoin sen keskipistettä.

Joka sekunti noin 600 miljoonaa tonnia vetyä fuusioituu 596 miljoonaksi tonniksi heliumia. Suhteellisuusteorian mukaisesti sekunnissa noin 4 miljoonaa tonnia materiaa muuttuu energiaksi.^[10] Auringon teho on noin 383 jottawattia, mikä vastaa noin sadan miljardin megatonnin tehoisen vetypommin räjähdystä joka sekunti. Silti ytimen suunnattomien mittasuhteiden johdosta tehotiheys on yllättävän pieni: vain noin 0,272 wattia kuutiometriltä, vähemmän kuin yhden kynttilän teho.

Tässä 9h 40 minuutin LRGB-valotus NGC4565-galaksista. Putkena 6 tuuman F5 newton.Kuvaaja Markku Kellomäki.

Tämä Bereniken hiuksista löytyvä galaksi tunnetaan myös nimellä Neula Galaksi. Etäisyys noin 30 - 50 miljoonaa valovuotta. Galaksi sijaitsee oman galaksimme "pohjoisnavan" yläpuolella.